Ilmajoki on täynnä tarinoita. Parhaiten rikkaaseen kulttuurihistoriaan pääsee tutustumaan osaavan oppaan johdolla. Kulje nuijapäällikön jalanjäljissä, vieraile ainutlaatuisessa Koskenkorvan kylässä tai tutustu Könnin kellomestareihin ja muihin paikallisiin ihmeisiin museokierroksella. Räätälöidään yhdessä ikimuistoinen retki! Tutustu opastettuihin kierroksiin ja varaa oma oppaasi.
Kuva: Kari Kaipainen A-lehdet
Ilmajoen musiikkijuhlien historia on merkittävä. Minkä vaikutuksen pieneen poikaan tekikään Jaakko Ilkka ja Joki-oopperat. Muistan Jaakko Ilkan musiikin vieläkin vaikka siitä on pitkä, pitkä aika. Mieleen on jäänyt myös kolikon pudottaminen vaivaispoikaan Ilmajoen kirkon seinustalla, auringon laskut peltojen taakse, limonadi ja pulla Yli-Lauroselan kahvilassa, Kyrönjoki ja riippusilta koulumatkalla.
Ilmajoki on täynnä tarinoita, myyttisiäkin. Minne siis vieraani veisinkään, kertoisin paikan tarinan, historian. Mutta Alajoelle veisin tietenkin, kesäiltana. Ilkan patsaalle ja kohmelokiikulle. Mutta sitten etsisin vielä paikan, salaperäisen, ei niin tunnetun. Niitä paikkoja lienee jokaiselle?
Lakeus tarjoaa ihmiselle tilaa, aikaa ja rauhaa. Uskon, että niitä tarvitaan enemmän kuin koskaan. Koska kasvoin lakeuksilla, se on mielenmaisemani, josta olen hyvin kiitollinen. Suuren taivaan alla mielikuvat, tunteet ja ajatukset saavat virrata esteettä. Mikä voisi olla arvokkaampaa!
Kotipaikkani oli Etelä-Pohjanmaan Opisto. Opiston alue ja sitä ympäröivä Luoman kylä ovat elinvoimaisia ja kauniita ja majoittaisin vieraani mielelläni Opistolle. Voisimme kävellä Luoman kyläkoulun ohi ja kenties tavata omavoimaisia pohjalaislapsia. Luoman kyläseuran esteetön liikuntareitti pönttöpuistoineen olisi myös mukava kiertää. Sen varrelta löytyy vaikka Noitakivi, joka esiintyy myös omissa lastenkirjoissani – lapsivieraiden kanssa voisikin hyvin tehdä noilla main kirjasuunnistuksen!
Kuva: Milka Alanen
Veisin vieraan painikämpälle tapaamaan Suomen parhaita painijoita ja seuraamaan heidän treenejään. Ja ehdottomasti Koskenkorvalla kokoontuvan Mummakerhon tapaamiseen, jossa joka kerta yli 30 mummaa paikalla. Hienoa yhteisöllisyyttä, toinen toisestaan välittämistä ja elämäniloa. Veisin vieraan myös pyöräretkelle Nikkolantielle elokuiseen iltaan, auringon laskiessa vinosti viljapeltoon. Ja ilman muuta taloon, jossa emäntä paistaa ropsua ja osaa kertoa tarinoita niin, että pitäjän historia ja ihmiset heräävät eloon.
Kuva: Yle